Maailman korkein rakennus

Maailman korkein rakennus on Burj Khalifa -pilvenpiirtäjä, joka on 828 metriä korkea. Katsaus pilvenpiirtäjän taustoihin ja sen rakentamiseen.

Pilvenpiirtäjä, joka valmistui vuonna 2010, ohitti maailman korkeimpana rakennuksena aiemmin olleen Taiwanin Taipei 101 -tornin, joka on 508-metriä korkea.

Hyvä vertailu rakennusten kokojen välillä on tarjolla esimerkiksi Burj Khalifan omalla nettisivustolla, osoitteessa www.burjkhalifa.ae/en/TheTower/WorldTallestTowers.aspx.

Burj Khalifa pilvenpiirtäjä Dubai

KUVA: Burj Khalifan rakennus on massiivinen myös suhteessa sen vieressä oleviin muihin pilvenpiirtäjiin.

Rakennus pitää sisällään 160 kerrosta, yli 1000 asuinhuoneistoa, 49 kerrosta liiketiloja, 57 hissiä ja yhden luksushotellin, Giorgia Armani hotellin.

Pilvenpiirtäjän rakennustyöt alkoivat vuonna 2004, ja sen rakentaminen tuli maksamaan kaikkiaan yli miljardi euroa.

Burj Khalifan rakennuttaja oli Emaar Properties (www.emaar.com), alueensa suurin rakennusyhtiö.

Rakentamisesta vastasi amerikkalaisyhtiö Skidmore, Owings and Merrill (www.som.com), jonka yksityiskohtainen projektisivusto pilvenpiirtäjän rakentamisesta löytyy osoitteesta www.som.com/projects/burj_khalifa.

Sivustolta löytyy mm. kuvia rakentamisen kaikista vaiheista ja yksityiskohtaiset tiedot rakenteiden toteutuksesta.

Pinta-alaltaan 280 000 m2 kokoinen vahvistetun sementin monikäyttöinen torni on rakennettu systeemiin, jota Skidmore, Owings and Merrill kutsuu “tukipilari” ydin rakenteeksi.

Tässä järjestelmässä kukin rakennuksen siipi, jotka omaavat oman korkean suorituskyvyn sementtiytimen ja alueen ympäri kiertävät pylväänsä, toimii tukipilarina muille siiville kuusipuolisen keskusytimen kautta.

Lopputuloksena on torni joka on erittäin jäykkä vääntörasituksen suhteen.

Kukin Burj Khalifan taso painuu sisään spiraalisessa askelmuodostelmassa ylös rakennusta, jossa rakennuksen leveys muuttuu kunkin tasomuutoksen myötä.

Tämä suunnitelmaratkaisu valittiin mm. tuulen vaikutuksen vähentämisen vuoksi, sillä tuulenpyörteet kohtaavat kullakin tasolla erilaisen muodon, joka vähentää niiden voimakkuutta.

Rakenteiden valinnassa noudatettiin muutenkin edistyksellisiä linjoja.

Yksi näistä oli ulkoilmaa hyödyntävä energia-ystävällinen ilmastointi, jossa tornitalon huipun alempia ilman lämpötiloja, alempaa ilman tiheyttä, sekä alentunutta suhteellista ilmankosteutta käytetään tehokkaasti hyväksi.

Rakennuksessa myös jälleenkäytetään ilmastoinnissa syntynyttä kosteutta, joka vähentää rakennuksen vuosittaista vedenkäyttötarvetta, arvioiden mukaan noin 14:sta Olympia-uima-altaan verran vettä.

Jokaista talon energiaa vievästä järjestelmästä, kuten valaistus, valvotaan erillisellä mittauslaitteella, joiden avulla energian kokonaiskäyttöä optimoidaan, johtaen pienempiin kokonaiskustannuksiin laitteiden eliniän yli.

Rakennuksen mielenkiintoisiin yksityiskohtiin kuuluvat myös mm. sen maailman korkeimmalla oleva näköalatasanne (124:s kerros) 452 metrin korkeudessa, sekä maailman korkeimmalla oleva uima-allas, 76:ssa kerroksessa.

Suomen korkein rakennus

Asuinrakennusten suhteen Suomen korkein rakennus on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Cirrus-tornitalo, jonka kattokorkeus on 87,5 metriä.